Valaistujen pintojen määrä kasvaa niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin, ja nykyään on enää vain harvoja paikkoja, joihin sähkövalaistus tai valohohde ei vaikuta.
Annika Jägerbrand tutkii Gävlen yliopistossa Tukholman pohjoispuolella muun muassa kestävää kaupunkikehitystä ja valosaastetta sekä sen vaikutuksia lajeihin ja ekosysteemeihin. Hän on alan vaikuttaja niin Ruotsissa kuin kansainvälisestikin ja nykyisin työn alla on standardointi, joka näyttää päättäjille suunnan suojelunarvoisen luonnonympäristön valaistukseen.
Historia toistaa itseään
1900-luvun alussa kysymys kaupunkivalaistuksen lisääntymisestä oli yhtä ajankohtainen kuin nykyäänkin. Annika näyttää lehtileikettä viime vuosisadan vaihteesta, jolloin sähkökatuvalot alkoivat valaista Tukholmaa.
– Kuten huomaamme, valon määrä haluttiin pysyvän »yhtä kirkkaana kuin päivällä«. Monet näistä tiedostamattomista uskomuksista hallitsevat ajatteluamme vielä tänäkin päivänä, sata vuotta myöhemmin. Nykyään pelkästään Tukholman kaupungissa on 150 000 valonlähdettä, ja määrä kasvaa vuosittain. Kun uusia alueita ja teitä rakennetaan, valaistu alue yleensä kasvaa, minkä seurauksena häiriövalo vaikuttaa negatiivisesti luontoon ja lajeihin.
Suuri osa ongelmasta on yhteisten ohjeiden tai rajoitusten puuttuminen optimaaliselle ja oikeanlaiselle valolle sekä ihmisille että eläimille. – Meillä ei ole esimerkiksi standardeja, jotka estävät valon heijastumisen horisonttiviivan yläpuolelle lukuun ottamatta tievalaistusta, jota säännellään jossain määrin. Se on outoa, sillä se on valtavaa energian tuhlausta ja tuottaa valohohdetta ja paljon valosaastetta. Se näkyy selvästi myös satelliittikuvissa. Yleisiä kansainvälisiä ohjeita on olemassa, mutta Ruotsin päättäjät käyttävät niitä harvemmin.
Nykyään on löydettävissä laajoja vaikutuksia suuriin ryhmiin, kuten hyönteisiin, lintuihin ja lepakoihin, mutta niitä ei vieläkään nosteta tarpeeksi esiin valaistuksen yhteydessä ja vaikutusten välttämiseksi. Annika Jägerbrand on Gävlen yliopiston biologian apulaisprofessori ja yliopistonlehtori
Kysymys valosaasteen ekologisista seurauksista otettiin vakavasti esille 2000-luvun alussa. Ensimmäiset tutkimukset eivät kuitenkaan perustuneet näyttöön vaan enemmänkin havaintoihin.
– Koska mitattavia tutkimuksia ei tehty, on tulosten julkaiseminen ja vertailu vaikeaa. Nykyään on löydettävissä laajoja vaikutuksia suuriin ryhmiin, kuten hyönteisiin, lintuihin ja lepakoihin, mutta niitä ei vieläkään nosteta tarpeeksi esiin valaistuksen yhteydessä ja vaikutusten välttämiseksi.
Asiassa eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan selkeitä kynnysarvoja ja parempaa ymmärrystä sähkövalon vaikutuksista eri lajeihin pimeässä.
– Kansainvälisissä keskusteluissa painopiste on helposti astronomisessa valosaasteessa ekologian sijaan. Nämä eivät kuitenkaan ole aivan samantyyppisiä tapahtumia. Tähtitieteilijät keskittyvät ylöspäin heijastuvaan valoon ja matalampien värilämpötilojen käyttöön. Ekologiassa on tärkeämpää, että varsinkaan herkissä ympäristöissä ei ole lainkaan valoa ja että erilaisia toimenpiteitä yhdisteltäisiin vaikutuksen vähentämiseksi yleisesti. Tähän emme ole vielä päässeet.
Ohjaus kolmannen osapuolen tiedoilla
Nykyään on olemassa tekniikkaa, joka tukee sähkövalon käytön vähentämistä, ja kolmannen osapuolen tietoon perustuvalla ohjauksella voidaan välttää ekologisesti herkkiä ajanjaksoja. Valaistusta voidaan säätää kuoriutumisjaksojen mukaan ja muuttolintujen ollessa aktiivisia tai lämpötilaan perustuen. Esimerkiksi hyönteiset eivät ole koko ajan aktiivisia, ja hyvin vähän aktiivisia lämpötilan ollessa alle kymmenen astetta.
– Nykyään on saatavilla paljon luotettavaa tietoa, jos haluaa välttää tiettyjen ryhmien häiritsemisen. Kaikki valaistus on meitä ihmisiä varten, ja meidän on muutettava lähestymistapaamme ja myönnyttävä kompromisseihin siitä, että ulkotilat olisivat maksimaalisesti valaistuja ympäri vuorokauden. Lisäksi monia meistä häiritsee makuuhuoneisiin heijastuva valo, joten huomioivammalla valosuunnittelulla voisi olla useita etuja.
Valaistus on kuitenkin asia, joka koskettaa. Siinä missä kansalaiset haluavat usein lisää valaistusta ja kirkkaampia ulkoympäristöjä esimerkiksi talojen ympärille tai kävely- ja pyöräteiden varrelle, ekologit haluavat suojella suojeltuja lajeja ja luontoa.
– Ekologille kyse on sen pohtimisesta, miten elinympäristöt voidaan säilyttää luonnollisesti pimeinä. Siksi tarvitsemme tällä hetkellä lisää tutkimusta hyvän tasapainon ja huomioivamman valaistuksen löytämiseksi eläimille ja luonnolle, Annika Jägerbrand päättää.
Tämä artikkeli on osa kolmesta artikkelisarjassamme "Bioinclusive Lighting" - valaistusratkaisut, jotka vastaavat ihmisten valontarpeeseen tasapainossa ekosysteemin kanssa. Seuraavassa artikkelissa tapaamme RISE:n tutkijan Maria Nilsson Tengelinin, joka kertoo kenttätutkimuksesta, johon Fagerhult osallistui.
Hyvä valo — miten otamme ympäristön huomioon?
Bioinclusive Lightingilla huomioimme ympäristön ja sen, miten minimoimme valaistuksen vaikutusta siihen. Vastuullisen valaistuksen ytimessä on oikea valo oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.
Lue lisääAiheeseen liittyviä uutisia
Ympyrä sulkeutuu – ja valaisimien elinkaari pitenee
Ajatus vanhojen valaisimien kunnostamisesta materiaalin ja energian säästämiseksi kasvaa. Joskus vanhentunut valaisin tarvitsee rakkautta ja insinööritaitoja loistaakseen jälleen kirkkaasti. Tapasimme Fagerhultin ReLight-tiimin Emma Hallmanin, Mathilda Hollin ja Andreas Ekslättin keskustellaksemme haasteista löytää ratkaisuja, jotka vievät vanhat valaimet tulevaisuuteen. Fagerhultilla työn kaikkiin osa-alueisiin on juurtunut syvälle innovaatiokulttuuri. Se kumpuaa mitä luultavammin perustajan Bertil Svenssonin ajatusmaailmasta ratkaista ongelmia joskus pieninkin keinoin – ja myös uteliaisuudesta ja omistautumisesta. Toisin kuin nykyään, kestävä kehitys ei ehkä aikanaan ollut mikään muotisana. Resurssien vastuullinen hyödyntäminen ja pyrkimys korkeaan laatuun ovat kuitenkin aina olleet Fagerhultin kulmakiviä. Nykyään uusi kiertotalousajattelu on kannustanut meitä haastamaan ajatteluamme ja saanut meidät tiedostamaan pitkäikäisten ratkaisujen tärkeyden. Fagerhultin Bespoke Lighting Solutions (BLS) -osasto on kehittänyt uniikkeja valaisimia ja mukautettuja ratkaisuja useiden vuosien ajan. Siksi vanhojen valaisimien kunnostaminen ja päivittäminen on meille tuttua. Kunnianhimo käyttää ja rakentaa uudelleen vanhoja valaisimia ilmastovaikutuksen pienentämiseksi on kuitenkin kasvanut ajan myötä. Tässä prosessissa tämän päivän kehitys nostaa eilisen suunnittelun ja teknologian vastaamaan huomisen vaatimuksia. Tarjous ReLight vanhoille valaisimille Fagerhultin ReLight-tiimille ei ole olemassa epätavallisia kysymyksiä tai mahdottomia ratkaisuja. He käsittelevät päivittäin Fagerhultin markkinoiden projekteihin erityisesti kehitettyjä valaistusratkaisuja koskevia tiedusteluja. Prosessi on monimutkainen, mutta ajan myötä he ovat oppineet, että jotkin projektit sopivat täydellisesti vanhojen valaisimien uudelleenkäyttöön uusiin investoimisen sijaan. ”Meille valaisimen ominaisuudet valaistusmukavuudessa, turvallisuudessa ja esteettisyydessä ovat jokaisen ReLight-projektin ytimessä. Laskemme myös perusteellisesti, voimmeko – ja missä määrin – vähentää valaisimen kokonaisilmastovaikutusta sen elinkaaren aikana. Jos kaikki nämä vaatimukset täyttyvät, alamme kehittää ja suunnitella uutta sarjaa”, Emma Hallman sanoo. ReLightilla on selkeä tahtotila säästää materiaaleja ja energiaa – ja tehdä työtä ympäristön eteen päivittämällä valaisimia. Kaikki vanhat valaisimet eivät kuitenkaan elä ikuisesti; jotkut ovat vanhentuneita ja ne on parempi kierrättää kuin kunnostaa. Img ”Meille valaisimen valaistuksen mukavuus, turvallisuus ja estetiikka ovat jokaisen ReLight-projektin ytimessä. Pyydettäessä laskemme myös, voimmeko – ja kuinka paljon – vähentää valaisimen kokonaisilmastovaikutusta sen elinkaaren aikana”, Emma Hallman sanoo. Fagerhultilla turvallisuus ja laatu ovat punaisia lankoja, jotka kulkevat läpi kaikkien tuotteiden. Eikä ReLight ole poikkeus. CE-merkintä ja testaus ovat keskeisiä tekijöitä koko prosessin ajan. ”Kokonaislaadun varmistamiseksi päivitetty valaisin on CE-merkitty kokonaisuudessaan ennen toimitusta. Haluamme myös tehdä asennuksesta paikan päällä sujuvaa ja nopeaa, ja uusi sarja on mahdollisimman lähellä täydellistä valaisinta”, Andreas Ekslätt sanoo.
Uusi tekniikka ja älykäs ohjaus viitoittavat tien tulevaisuuden ulkovalaistukselle
Kaikki sähkövalo tuotetaan meidän ihmisten toimesta ja ihmisiä varten. Tutkimus keskittyy nyt tärkeisiin kysymyksiin: valaisemmeko ulkoympäristöjä muiden lajien kustannuksella? Ja miten luomme turvallisen ympäristön, joka on tasapainossa ekosysteemin kanssa ja tuottaa mahdollisimman vähän valosaastetta? Ulkovalaistus pidentää päivää ja sitä tarvitaan luomaan turvallisuutta ja viihtyisiä ympäristöjä myös pimeällä. Mutta kaikkea väärin suunnattua, väärään vuorokaudenaikaan käytettyä tai turhaa valoa voidaan pitää valosaasteena. Lisäksi se on energiantuhlausta ja voi vaikuttaa haitallisesti niin ihmisten hyvinvointiin kuin eläinten elinympäristöihin. – Olemme keskellä nopeaa kehitystä, jossa biodiversiteetti on uhattuna. Se on suurelta osin ihmisen aiheuttamaa, ja valaistus on yksi myötävaikuttava tekijä. Jotkut eläimet ovat kiinnostuneita valosta ja toiset välttelevät sitä, mikä voi luoda epätasapainon ekosysteemiin, sanoo Henrik Sandqvist, Fagerhultin ulkovalaistuksen tuote- ja sovelluspäällikkö. Henrik Sandqvist, Product and Application Manager Outdoor Lighting, Fagerhult Nykyään on kuitenkin olemassa rajoitetusti standardeja, jotka määrittelevät, millaista valaistusta missäkin ja milloinkin tulisi käyttää. Bioinclusive Lightingissa on kyse hyvästä valosta ihmisten hyvinvoinnille ja kaupunkien kehitykselle – mahdollisimman vähäisellä vaikutuksella biodiversiteettiin. – Valaisinvalmistajana olemme tietoisia siitä, että edistämme valon määrän lisääntymistä. Juuri siksi mekin voimme olla osa ratkaisua. Seuraamme tutkimuksia ja ohjaavia standardeja ja kuuntelemme niitä, jotka tietävät meitä enemmän. Haluamme olla askeleen edellä ja tuotekehityksessä mielessämme on aina Bioinclusive Lighting. Evolume 1 -valaisimiamme on käytetty myös yhdessä Gävlen yliopiston ja RISE:n kanssa tehdyssä tutkimuksessa, ja teemme mielellämme yhteistyötä muiden kanssa tulevaisuuden ratkaisujen löytämiseksi. Hämärämpi valoympäristö Nykyään noin 80 prosenttia maailman väestöstä ei näe tähtitaivasta. Syynä on taivaalle heijastuva valohohde. Ilmiötä on vaikea mitata, mutta kuten muullakin valosaasteella, sillä voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön. – Aivan kuten sammuttaessamme valot huoneesta poistuessamme, ulkovalaistus tulisi pystyä sammuttamaan tai himmentämään, kun ketään ei enää ole lähistöllä. On selvää, että oikealla valolla oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, on tärkeä rooli. Henrik Sandqvistin lainaus Koska valaistus voi vaikuttaa lajien elinympäristöihin, valaistuksessa on otettava ekosysteemi paremmin huomioon. Kun vaihdat tai asennat uutta valaistusta, on tärkeää kysyä: Mikä on valaistuksen tarkoitus? Miten se vaikuttaa ympäristöön, ihmisiin, eläimiin ja luontoon? – Perusajatuksenamme on, että kaikella valaistuksella on oltava tarkoitus sekä oikeat ominaisuudet ja voimakkuus. Sen määrää on säädettävä ja suunnattava vain sinne, missä sitä tarvitaan. Koska valon ominaisuuksia ohjaa sen spektrijakauma, haluamme välttää valoa alemmilla aallonpituuksilla. Siksi yleinen suositus on käyttää mahdollisimman lämmintä valoa. Annika Jägerbrand (Gävlen yliopisto), Maria Nilsson Tengelin (RISE) ja Henrik Sandqvist (Fagerhult). Mukautuvalla valaistuksella voidaan säätää valonvoimakkuutta ja spektrin jakautumista. Lisäksi aika- ja läsnäolo-ohjaus mahdollistavat valaistuksen käyttämisen juuri silloin, kun sitä tarvitaan. – Tämä ei ole mitään uutta, emmekä ratkaise kaikkia ongelmia hetkessä. Hyvä alku on kuitenkin ottaa avuksi valaistussuunnittelija, jolla on hyvät tiedot ulkovalaistuksesta ja joka osaa katsoa kokonaisuutta ratkaisuja tehdessään. Keskitymme edelleen osallistavan lähestymistavan löytämiseen luodessamme valoa ihmisille tasapainossa ekosysteemin kanssa, toteaa Henrik Sandqvist lopuksi. Tuote keskiössä: Evolume Evolume-valaisinsarjalla on hyvä valomukavuus, ja se on nyt saatavana useampana vaihtoehtona ja useammalla värilämpötilalla: 2700K, 2200K ja PC Amber sekä mukautuva valo. Tämä tarkoittaa, että voimakkuus, aallonpituusjakauma ja valonjako voidaan mukauttaa tarpeen, ajan ja läsnäolon mukaan. Lisäksi se tarjoaa hyvät mahdollisuudet ottaa eläimet ja luonto paremmin huomioon.