Kvisten shows the way – with wood, craftsmanship, and upscaled reflectors from television sets
Kvisten is a unique luminaire where many smaller steps became a big leap towards new, sustainable solutions. With a wooden luminaire body and well-thought-out details throughout, it provides a visually neat and natural feel. And a promise of a brighter future – without compromising with either energy efficiency or light quality.
– Initially, our goal was to create a luminaire with low CO2 emissions and minimal climate footprint. During the course of the work, we questioned every detail in both the process and the luminaire and when we were finished we had re-evaluated everything from the ground up, says Cecilia Niva, Product and Application Manager at Fagerhult.
The result is Kvisten: a luminaire that is both innovative and traditional, built from 77 percent recycled or renewable materials. The luminaire body is entirely made of wood: pine plywood and birch veneer, and no screws or other fasteners have been used.
– Our goal is for all our products to consist of at least 80 percent renewable and recycled materials before 2030. Kvisten is made from certified wood from sustainable forestry and the reflectors are reused from television sets. This is a big step in the right direction, says Cecilia Niva.
To reduce Kvisten’s climate impact even more it can be equipped with Organic Response, a wireless plug-and-play system for light control. This provides just the right amount of light – and at the same time saves energy – based on where and when people are present. Even the packaging is made from recyclable materials and is completely free of EPS and plastic, and as a whole Kvisten provides both a lower environmental impact and the opportunity for more circular processes.
– It became clear that when many people with different expertise are challenged to think in new ways; then really big things can happen, says Cecilia Niva. Many small changes will make a huge difference to the result. The work with Kvisten has given us knowledge, experience and inspiration – and optimism – which we take with us into future projects.
Aiheeseen liittyviä uutisia
![Tutkimukset viitoittavat tietä – miten valosaaste vaikuttaa eläimiin ja ihmisiin?](https://www.fagerhult.com/cdn-cgi/image/width=540,quality=80,fit=crop,onerror=redirect/globalassets/global/_news/2024/bioinclusive-2/istock-539953364.jpg)
Tutkimukset viitoittavat tietä – miten valosaaste vaikuttaa eläimiin ja ihmisiin?
Valon vaikutuksen mittaaminen ihmisiin ja eläimiin on monimutkaista. Jotta voisimmme tulevaisuudessa valita oikeanlaisen valaistuksen, tarvitaan enemmän tietoa – ja standardeja, joihin päättäjät voivat perustaa päätöksensä. RISE-tutkimuslaitos kehittää mittausmenetelmiä valaistun ympäristön määrittelemiseksi ja siten perustan luomiseksi tuleville standardeille. Tähän kuuluu myös ekologisen vaikutuksen vähentämiseen kehitettyjen uusien valaistusratkaisujen hyväksynnän arviointi. Valosaaste vaikuttaa ihmisiin ja eläimiin, mutta ei ole helppoa tietää, mikä on oikea valo mihinkin paikkaan – ja missä valossa ihmiset ja eläimet viihtyvät parhaiten. Tarvitsemme lisää tietoa, jotta voimme tehdä perusteltuja päätöksiä tulevaisuudessa. Maria Nilsson Tengelin on fyysikko ja fotometrian ja radiometrian tutkija RISE-tutkimuslaitoksella (Research Institutes of Sweden). Hän työskentelee mm. valoon liittyvien mittausten ja tutkimusprojektien parissa, jotka muodostavat perustan ulkovalaistuksen standardeille ja ohjeille. – Tietoa lisäämällä voimme tehdä harkitumpia päätöksiä. Kaikkiin tilanteisiin sopivia ratkaisuja ei ole, mutta vallitsevien olosuhteiden perusteella voimme löytää tien eteenpäin, Maria Nilsson Tengelin sanoo. Maria Nilsson Tengelin, fyysikko ja tutkija RISE-tutkimuslaitoksella. Huolelliset tutkimukset Maria Nilsson Tengelin työskenteli yhdessä Gävlen yliopiston Annika Jägerbrandin ja yhdysvaltalaisen Penn State -yliopiston Alp Durmusin kanssa projektissa »Energiatehokas ulkovalaistus pienemmällä valosaasteella«. Projektissa rakennettiin testialue kävely- ja pyöräilyreitille luontokohteeseen Boråsin laitamille Etelä-Ruotsissa. Viikon aikana olemassa olevat valot sammutettiin ja tilalle pystytettiin tilapäiset pylväät Fagerhultin valaisimilla. Valaisimissa oli eri värilämpötiloja: neutraali valkoinen (3000K), lämmin valkoinen (2200K) ja oranssi (1800K). Jokainen valaisin oli varustettu kahdella eri tyyppisellä optiikalla. Niistä toinen antoi laajan valonjaon ja toinen häikäisysuojatun valon, joka antoi valoa enemmän tielle ja tuskin lainkaan sivuille. Näin oli mahdollista tarkastella erilaisia värilämpötiloja sekä kapeaa ja leveää valonjakoa eri yhdistelmissä. Asennusta arvioitiin perinteisillä maanpäällisillä valaistusmittauksilla ja uudella menetelmällä, jossa valon leviämistä taivaalle ja kauemmaksi ympäristöön mitattiin dronella. Tutkimuksessa 56 ihmistä pyydettiin kävelemään tietä pitkin ja täyttämään kysely heidän kokemuksistaan valaistusympäristöstä eri valaistusasetuksilla. Kuva on Simrishamnista, jossa Fagerhultin valaistus valaisee kaupunkia. – Osallistujien piti muun muassa kertoa, mistä valaistuksesta he pitivät eniten ja olisivatko he valmiita tekemään henkilökohtaisia myönnytyksiä, jos siitä olisi hyötyä ympäristölle. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten valosaasteen määrää voidaan mitata luotettavasti ja miten voimme vähentää ulkovalaistuksen negatiivisia vaikutuksia ja tehdä samalla valaistusympäristöstä riittävän hyvän ihmisille, Maria Nilsson Tengelin kertoo. Ehdoton enemmistö osallistujista piti enemmän valkoisesta valosta (2200K ja 3000K) ja vain hyvin pieni osa ilmaisi pitävänsä oranssista valosta. Kysyttäessä, voisivatko he hyväksyä muun valaistuksen ympäristö-/energiasyistä, kasvoi niiden prosenttiosuus, jotka voisivat ajatella oranssia valaistusta. – Kenttäkoe osoitti, että 1800K heikentää näkyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta, ja naisten mielestä ympäristö tuntui yleisesti vähemmän turvalliselta. Oranssin valon hyväksyntä kuitenkin kasvaa tiedettäessä, että ekologisiin vaikutuksiin kiinnitetään enemmän huomiota. Quote Block - Maria Uusi mittausmenetelmä Seuraava yhteistyöhanke koskee mittausmenetelmien jatkokehitystä. Tavoitteena on kehittää uusi menetelmä valohohteen arvioimiseen ja mittaamiseen suojelun arvoisissa kaupunkiympäristöissä ja vesistöissä. – Tarkkailemme, millä pisteillä ja parametreilla ja kuinka monta mittausta on tehtävä, jotta valon ympäristövaikutusten arvioinnin tarkkuus ja luotettavuus voidaan varmistaa. Hankkeen on myös tarkoitus määritellä, mitä standardiin pitäisi sisällyttää. Tällä hetkellä valoa mitataan keskittyen siihen, miten se täyttää tehtävänsä ihmisille – kulkuväylillä ja miten se heijastuu vastaantulevien ihmisten kasvoihin – ja niin, ettei se häikäise tai häiritse ympäristössä olevia ihmisiä. Hajavaloa ei kuitenkaan mitata geometrioilla ja tasoilla, jotka voivat olla tärkeitä eläimille ja kasveille. Nykypäivän standardit perustuvat ihmisten kokemiin raja-arvoihin, mutta uudet kynnysarvot on suhteutettava myös eläimiin ja luontoon. – Useimmiten tavoitteet ovat hyvät, mutta meillä ei ole vielä tarpeeksi näyttöä voidaksemme kertoa, miten niitä tulisi mitata tai edes mihin niiden pitäisi liittyä. Ekologisia tutkimuksia tehdään vuosittain, mutta niitä ei useinkaan ole suunniteltu niin, että tuloksia voidaan käyttää valaistussuunnitteluun. Uusilla ohjeilla ja viimeistellyllä standardilla meillä olisi paremmat edellytykset, ja toivottavasti saisimme aikaan suuremman vaikutuksen, toteaa Maria Nilsson Tengelin lopuksi. Tämä on toinen osa kolmesta Bioinclusive Lightning -valaistusta käsittelevästä artikkelisarjastamme. Seuraavalla kerralla tapaamme Fagerhultin ulkovalaistuksen tuotepäällikön Henrik Sandqvistin, joka kertoo, kuinka mukautamme valaistusratkaisumme vastaamaan niin ihmisten kuin eläintenkin tarpeita. Edellisen artikkelin löydät täältä. Annika Jägerbrand (Gävlen Yliopisto), Maria Nilsson Tengelin (RISE) and Henrik Sandqvist (Fagerhult).![Vähemmän valoa, älykkäämpi ohjaus ja lisää ekologisuutta](https://www.fagerhult.com/cdn-cgi/image/width=540,quality=80,fit=crop,onerror=redirect/globalassets/global/_news/2024/bioinclusive-1/insekter_webb.jpg)